perjantai 29. heinäkuuta 2016

Neuloosin kourissa

Tosi kauan olen neulonut lähinnä vain sukkia ja tumppuja, mutta nyt innostuin Viron villalangasta ja aloitin villapuseron itselleni. Harmikseni vain lankaa on hieman liian vähän (tai aika paljonkin) ja pakko kai lähteä sitä noutamaan Tallinnasta...

Alunperin ajattelin tehdä puseron kahdella värillä, joita yhteensä olisi ollut tarpeeksi. Nyt kuitenkin työn edistyessä en enää pidäkään tuosta yhdistelmästä ja siksi suunnittelen käsityömatkaa. Ihan päivän reissu riittäisi langan hakuun, mutta katsotaan nyt päätetäänkö tehdä myös jotain muuta.

Tässä ensin kuva tekeleestä. Hihat on jo valmiina ja miehustakin aika pitkällä.
Kaikenlaiset palmikot ja pitsikuviot on mun intohimoni, joten niitä tulee neuleisiini ihan väkisin. Mitään ohjetta ei tälle paidalle ole, vain yksi mukavaksi havaittu villatakki ja siitä otan vähän mittoja työn kuluessa.

Ja sitten Tallinna, yksi lempikaupunkini <3 Siellä haluan yleensä aina käydä muutamissa paikoissa ja mielelläni joka kerta tutustun myös johonkin uuteen ja mielenkiintoiseen paikkaan. Tässä lista suosikkipaikoistani:
  • Kadriorgin puisto on kaunis erityisesti kesällä, mutta muulloinkin siellä on mielenkiintoista käydä. Puiston länsilaidalla oleva kahvila on aivan mainio ja valitettavasti yleensä aika täynnä. Kannattaa varata aikaa puistossa kävelyyn. 
  • Viron modernin taiteen museo Kumu on kuin Suomen Kiasman isosisko. Siellä ei voi vain piipahtaa, sillä aikaa kuluu .kaikkien osastojen kiertämiseen. Näyttelyt ovat yleensä hienoja ja monipuolisia. Lisäksi siellä on aivan mahtava ravintola, joka ei edes ole kovin kallis.
  • Toisella puolella kaupunkia on aivan ihanan ja tunnelmallinen ulkoilmamuseo Vabaõhumuuseum. Siellä on kesäaikaan monissa pirteissä käsityöläisiä tekemässä töitä ja myymässä tuotteitaan.  Alueella voi kävellä tai kopsutella hevosen kyydissä. Siellä on ravintola tai sitten voi hyvin nauttia omia eväitään. Näkemistä riittää niin lapsille, kuin aikuisillekin. 
  • Toompean mäeltä löytyy monta hienoa paikkaa, mutta itse pidän erityisesti Kiek in de kökistä (kurkista keittiöön)  ja sen lähellä sijaitsevista Bastionien käytävistä ja Neitsetornista. Käytävissä olen seikkaillut vain yhden kerran ja niitä käsittääkseni kunnostetaan koko ajan lisää, joten katsottavaa on aina lisää ja lisää. Meidän perhe yleensä nauttii historiasta ja sen vuoksi museot ovat ykköskäyntikohteitamme. 
  • Vanhassa kaupungissa pitää aina päästä käymään Katariina Käikillä ja jos mahdollista, niin menemme syömään siellä sijaitsevaan italialaiseen ravintolaan Controventoon. Katariina Käik on pikkuinen katu, joka on tarkoitettu vain jalankulkijoille. Siellä on monia ihania pikkukauppoja, ravintoloita ja historiaa. 
  • Kiertelen aina somia pieniä käsityöliikkeitä, mutta jos mahdollista, niin käyn ehdottomasti Karnaluksissa. Sitä ei ulkoa päin tunnista kaupaksi ollenkaan, niin ensin mennään sisälle tavallisen näköiseen kerrostaloon ja siellä soitetaan ovikelloa. Oven takana aukeaa aivan käsittämättömän hieno käsityötarvikkeiden aarreaitta. 

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Keskiaikaa kohti

Uskomatonta, mutta totta!! Tämä blogi on kaivettu naftaliinista ja tarkoitus on jatkossa olla aktiivisempi. Aika näyttää, miten käy.

Nyt juuri valmistelen itseäni ja perhettäni Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoille ja vähän jännittää, miten onnistuu. Olemme menossa sinne yhdessä ystäväperheemme kanssa ja mukana on lisäksi uusi vaihtarityttösemme Thaimaasta ja parin vuoden takainen vaihtarimme Italiasta poikaystävänsä kanssa. Saa nähdä, miten he siellä selviytyvät. Minä olen tietysti se, joka vääntää pukuja iltaisin töiden jälkeen.

Muutamat vaatteet ovat jo valmiina, mutta vielä on hommaa. Hauskaa on se, että ystäviemme ekaluokkalaisella on jo monta pukua... Ehkä niitä pieniä mekkoja on vain paljon hauskempi tehdä, kuin aikuisten vaatteita.

Pukujen lisäksi väännän tietysti kaikenlaista pientä myytävää. Mun ei onneksi tarvitse olla ihan hirveän ahkera, sillä pääosassa meidän myyntipöydässä on Karoliinan ja Iinan tekemät lasihelmet ja muut lasiset jutut. Yritän kuitenkin keräillä kaikista aiemmin tekemistäni töistä keskiaikaan sopivia ja lisäksi teen erilaisia kierrätysjuttuja paperista ja kankaasta. Pidän myös työnäytöksiä markkinoilla.

Tässä muutamia juttuja, joita aion ottaa sinne myyntiin.  Ensimmäisenä vanhat tutut huopakorut. Näistä tykkään itse aina vaan, toivottavasti myös ostajat. Kierrätystä,  huovutusta ja kirjontaa sekä lisäksi vähän helmiä ja muuta mielenkiintoista. Näiden korujen tekeminen on mulle terapiaa.

Tein tänään myös jonkinlaisen pinon päällystettyjä nappeja. Kierrätystä tämänkin luonnollisesti :-) Kankaina oli käsin kirjottu verhontekele kirppikseltä ja kiiltäviä mallitilkkuja. Huomasin samalla, että pitäisi jossain vaiheessa tilailla uusia nappiaihioita, ne ovat kummallisesti vähentyneet. Isoja aihioita löysin kerran sattumalta kirppikseltä, mutta mieli tekisi ostaa kolmas koko näiden nykyisten 20 ja 34 linjaisten rinnalle.



Olen tehnyt myös melkoisen kasan kirjoja myyntiin. Nyt valmiina on jo yhtä kokoa ja vähän pienempään on myös kansia tehtynä. Niiden tekeminen on tosi kivaa.











Kirjojen lisäksi olen tehnyt pikkuisia rasioita ja purkkeja pahvista ja paperista. Ja tietysti jääkaappimagneetteja.






Tarkoitus on myydä siellä myös käsintehtyä paperia. Viimeksi "paperitehdasta" pyörittäessani tein sitä niin hirveästi, etten ole saanut kaikkea käytettyä. Nyt siis yritän saada varastoa tuhottua...





Rottinkituotteita olen tehnyt aiemmin lähinnä malliksi kursseille, mutta nyt ajattelin, että voisin käyttää rottinkivarastoni ja tehdä myyntiin pieniä koreja ja alustoja. Jotain on jo valmiina ja katsotaan, mitä vielä saan aikaiseksi.



Meidän pöydässä on myynnissä myös työpaikallani tehtyjä puisia käsityövälineitä ja pieniä veitsiä. Pidän myös työnäytöksiä neulakinnastekniikasta, haarukkanyöristä, värttinällä kehräämisestä ja ehkä jostain muustakin. Mielenkiintoista ja vähän jännittävää.






Lopuksi vielä muutama kuva uudesta työhuoneestani. Täällä viihdyn illat, joskus perhe soittelee ja kyselee, että mahtaisinko tulla heitäkin tapaamaan... Toki he ovat aina tervetulleita mun luokse työhuoneelle.