vuolukivikoruja, siivousta ja vähän muutakin

Olen tänä kesänä pitkästä aikaa tehnyt paljon vuolukivikoruja, kun ompelu ei oikein ole maistunut (työhuone on järjettömän kuuma). Olin Kalamyllyn "Elettiin ennenkin" -päivässä niiden tekoa esittelemässä ja innostuin vain lisää. Tässä joitakin koruja, joita on nyt valmiina ja vapaana. Korun hinta on 15€ + postikulut. Saa tulla myös täältä hakemaan. Suurin osa näistä lähtee pikapuoliin Kalamyllylle myyntiin, joten siellä päin liikuskelevat voivat ostaa korunsa sieltä samalla, kun hakevat maukasta kalaa.

koru 1

koru 2

koru 3

koru 4

koru 5

koru 6

koru 7

koru 8

koru 9

koru 10

koru 11

koru 12

koru 13

koru 14

koru 15

koru 16

koru 17

koru 18

Eilen sain lopulta siivottua etukellarin. Takakellarin suuntaan en edes katso "sillä silmällä", koska näitä projekteja tuntuu tänä kesänä olevan enemmän, kuin riittävästi. Ekassa kuvassa näkyy "läpikäytävä" josta mennään kellariin. Se on kapea varastohuone, joka on talvella melko viileä, ei kuitenkaan jääkaapin veroinen. Hyllyt on tyhjennetty ja pesty, kohta pitäisi järjestellä sinne taas tavarat siististi.


Vihreät portaat johtavat etukellariin. Meidän lapset ovat aina kammoksuneet näitä portaita ja täytyy tunnustaa, että ne ovat aika hurjat. Olen kerran meinannut kaatua oikein kunnolla näissä ja liu'uin alas kantapää pompottaen ja pelästyin ihan hirveästi.

Tässä vielä toinen kuva portaista, nyt kellarissa on jo valo (matto puuttuu vielä lattialta, se oli pesussa ja nyt kuivumassa)


Alhaalla on varsinainen etukellari, jossa vasemmalla on hylly, isännän nurkkaus, jossa hän säilyttää kaikenlaista kummallista ja oikealla vanha säilytysarkku, jossa on monenlaisia vanhoja astioita...


ja toiseen suuntaan on ovi takakellariin. Tämä kuvassa näkyvä ovi on ollut joskus aikanaan talon ulkoseinässä. Sittemmin taloa jatkettiin yhden huoneen verran ja kellarin ovi jäi sisäoveksi. Ovi näyttää tosi pieneltä, mutta se johtuu siitä, että sen edessä on pari rappusta alaspäin.


Kellarissa on joitakin hassuja ja mielenkiintoisia esineitä. Yksi jännimmistä on ehkä tämä pulputin, jolla on käsittääkseni keitetty teetä.


Kellarin siivouksessa siirrettiin yksi laatikollinen tavaraa Pappilan kirppikselle, yksi roskiin, yksi rantasaunalle ja osa kulkeutui takaisin keittiöön. Nyt on hyvä mieli, kun kellarissa on lattia siisti ja tavarat suunnilleen siististi (paitsi se isännän nurkka, jossa on kaikkea erittäin epämääräistä... sieltä tosin löytyi täydellistä lannoitetta kasvihuoneeseen, joten en valita)

Kasvihuoneeseen kuuluu hyvää. Tomaatit ovat hyvässä kasvussa, kurkussa on kukkia ja paprikoista ja chileistäkin osa on jo kukkinut ja hedelmiä tulossa. Tässä yksi aika reilun kokoinen tomaatti möllöttelee ja odottaa punastumisen hetkeä.


Ja tässä pienempiä tomaatteja tertussaan. Näitä en ole kasvattanut siemenestä saakka.


Tässä chili, joka on ostettu keväällä miehelle lahjaksi ruukkukasvina. Nyt se innostui kovasti päästyään kasvihuoneeseen ja puskee uusia chilejä hurjaa vauhtia.


Yleiskuva kasvihuoneesta. Laatikoissa tyhjältä näyttävissä kohdissa on salaattia, jota olen juuri kylvänyt.


Ja tässä vielä kurkussa oleva kukka. Kurkun taimi on kälyn kasvattama. Hänellä kurkut ovat jo isompia, mutta minulla meni sen verran kauan ennen kuin tämä ressukka pääsi kasvihuoneeseen. Pienessä purkissa ei ollut kiva kasvaa.

Kasvihuoneen sivustalla on penkki, jossa kasvaa salaattia, herneitä, papuja, persiljaa ja muutakin. Tosi aurinkoinen ja lämmin paikka.


Kaiken kukkuraksi keräilin tänään pihan marjapensaista marjoja ja laiton mehun tulemaan mehumaijaan. Tässä mehussa on punaista, vihreää, valkoista ja mustaa viinimarjaa sekä raparperia. Siis todellista sekamehua. Vielä olisi paljon punaisia marjoja ja vähän mustia ja karviaisia kerättävänä, joten ei kai auta muu, kuin ryhtyä hommiin...

työt etenee ja into kasvaa

Alituvan korjauksessa häirittiin myös talon muita asukkaita... Pesä on ollut koristelautojen suojassa aivan rauhassa ja näitä läytyi useita, sekä asuttuja että asumattomia.

Remontti aloitettiin purkamalla ja kaivamalla talon kivijalan vierestä maata pois.


Tässä ensimmäinen hirsi on vaihdettu.


Ja tässä on päästy talon etupuolelle.


Talo näytti aika hurjalta, kun seinän alaosasta puuttui hirsiä. Kuvassa seinää kannattelevat



Ja tässä meidän talon vanha talotunkki, ihan käyttökelpoinen laite, vaikka onkin vanha ja kuluneen näköinen.

Seinä näyttää aika hauskalta, kun alareunassa on monen värisiä hirsiä. Ensi kesänä on edessä punamultamaalin keitto.

Vanhat hirret poistettiin ihan raa'asti hakkaamalla ja kuten kuvasta näkyy, hirren sisusta suorastaan pölyää pois.


Tässä vielä kuvaa vanhasta poistetusta hirrestä.




Tässä vielä pari kuvaa kasvihuoneesta. Nyt siellä on jo kaikki lavat paikallaan ja ulkopuoltakin on vähän kaunistettu. Sisällä kasvaa tomaatteja, paprikoita, chilejä, kurkkua ja yrttejä. Ulkopuolella on salaattia, yrttejä ja eilen kunnostelin paikkaan mansikkapenkille.

Vielä on paljon tehtävää, mutta teen ihan rauhassa vähän kerrallaan.

Hirsihommien suunnittelua

Olipa kerran synkässä, synkässä metsässä, pieni ja harmaa tölli... No kyseessä on ikkunaton jyvämakasiini ja se on kyllä ihan lähellä meidän taloa. Kuuset ovat kasvaneet aivan kiinni rakennukseen ja katto rupeaa jo vähitellen hajoamaan, joten hirsien pelastaminen alkakoon.


Talossa ei koskaan ole kukaan asunut, vaan siellä on säilytetty tilan arvokkainta omaisuutta, siemenviljaa. Sen ohitse meni aikanaan tie naapuriin Harattaan. Anoppi vielä muistelee, että maitoauto siitä hurautti. Nyt tie on lähes tunnistamaton ja yhdessä kohdassa kasvaa punaviinimarja keskellä tietä.


Mökin näkee vasta aivan läheltä, niin tiukasti se on siellä kuusten keskellä. Punainen värikin on tummentunut sellaiseksi, että sitä tuskin erottaa puiden ruskeasta pinnasta. Yläkertaan johtava lautasilta on romahtanut ja avainkin on tiessään.


Alakerran ovea on mahdoton avata, koska makasiin alla asustellut mäyrä ei ole ymmärtänyt jättää ovelle tilaa liikkua. Se on kaivanut käsittämättömän suuren kasan maata rakennuksen alka pois ja nyttemin itsekin jo muuttanut muualle.


Näissä seinissä riittää hirsiä useammankin rakennuksen korjaamiseksi ja niitä ei ole katkottu ikkunoita varten. Onneksi hirret ovat saman paksuisia, kuin nyt korjattavan rakennuksen hirret.

Kivijalka on ikävästi liikkunut toiselta sivuita, katon reunat ovat pahasti repeilleet ja nyt on käsillä viimeiset ajat pelastaa edes hirret. Sisälle emme ole nyt käyneet, mutta muistelen, että siellä olisi ollut vain hurja määrä kerittyä piikkilankaa. Metallinkeräysauto noutanee sen pois.

Ja sitten Alituvan kuulumisia. Eilen keräsin vielä yhden tiilikerroksen pois uunin paikalta. Ei voi oikeastaan puhua purkamisesta, kun tiilet olivat aivan irti ja nostelin ne vain pois ja heittelin traktorin peräkärryyn. Keskikohdalla oli aika isoja kiviä, joista yksi oli pari senttiä korkeammalla, kuin lattia. Lopulta sekin nostettiin pois ja kohta voisi tuohon paikkaan valaa laatan ja korjata uunin sivulla olleen lattian noin puolen metrin matkalta (tuo kohta, jossa nyt on ämpärit päällä).


Reunasta lattialautojen alta paljastui aikamoista sössöä. Kaikki kuitenkin oli kuivaa ja ilmeisesti selvitään vain reunan purkamisella.


Jotain kohtia pitää kuitenkin korjata ja tässä esimerkiksi on lattialautaa syönyt "joku" ja tämä kohta vaihdetaan kokonaan.

Alituvan remonttia...

Työtilani remontti etenee hitaasti, mutta varmasti. Eilen kaivuri kävi kaivamassa kivijalkaa esille ja seuraavaksi on tarkoitus vaihtaa rakennuksen alimmat hirret. Tlo näyttää jotenkin alastomalta ilman kuistia.



Tässä näkyy aika selvästi edessä oleva kuoppa. Vielä pitää harkita, teemmekö tuohon jonkinlaisen penkereen. Talon lähellä metsässä on kyllä vanhoja kivijalkakiviä, jos ne vain saisi raahattua jotenkin tänne saakka.


Lapset ilmoittivat, että "napakiveä" ei sitten saa hukata, joten se on tuossa pihatien toisella puolella odottamassa uutta sijoituspaikkaansa.


Tästä näkyy, että rakennuksen alimmat hirret ovat aika pahasti kärsineet.



... ja vielä yksi kuva kasvihuoneesta :-)