Ihanaa juhannusta

Aika on kulunut kuin siivillä ja vaikka monenlaiset käsityöasiat seikkailevat mielessä, valmista ei ole paljonkaan syntynyt. Jonkun verran olen virkannut autossa istuessani, jos mies on suostunut ajamaan, mutta iltaisin en ole jaksanut ryhtyä mitään väkertämään.

Saunan mosaiikki on nyt valmis, vaikka alaosan laatoista pitää vielä raapia vähän saumauslaastia pois. Lähdin niin kiireesti taas metsään puita istuttamaan, että pesin alaosan vähän turhan huolettomasti ja tajusin vasta myöhemmin, että tuli lisähommia...

Saunamökki on muutenkin pesty ja puunattu, ruokalista suunniteltu, vieraita kutsuttu ja nyt vain odotellaan iltaa ja ihanaa juhannusjuhlaa. Kokko on rakennettu puretun kuistin osista (pitääkin muistaa ottaa siitä kuvia ennen sytyttämistä) ja toiveita on, että sitä saa jopa polttaa.

Tässä kuitenkin kuvia yhdestä tämän viikon projektista. Ostimme Ukkoselta 8,5 m2 muovihuoneen ja nyt sitä kootaan pihalla. Paikkaa pohdimme kovasti, mutta lopulta sijainnin määräsi pihalla oleva vanha kivijalka, jonka päälle se oli turvallista ja suhteellisen helppoa sijoittaa. Kun pihalla oleva vanha navetta 70-luvulla muutettiin kuivuriksi, palomääräykset pakottivat purkamaan viereisen rakennuksen, jossa oli mm. yksi asunto, puuvaja, sauna ja kanala. Kivijalka on ollut maan peitossa, mutta sen ääriviivat ovat hämärästi näkyneet.

Kivijalkaa siis kaivettiin esiin, sille ladottiin lecaharkkoja ja päälle koottiin alumiiniset alarakenteet. Meillä sattui olemaan sopivaa soraa, jota tuotiin siihen ympärille. Kasvihuoneen keskiosaan laitoin lattian alituvan puretun leivinuunin tiilistä. Talvi näyttää, miten ne kestävät tässä.

Antti ja Mikko töissä. Taustalla näkyy vanha navetta, joka nyt on kuivurina. Avoimen ikkunan takana on siilo, jossa viljaa säilytetään. Kuivuri on aikanaan rakennettu Lopen seurakunnan myymistä tiilistä, joista piti tulla kirkko. Seurakunnalla ei kuitenkaan tuolloin ollut varaa rakentaa tiilikirkkoa ja se anoi lupaa tehdä puukirkko ja kun senaatti sen myönsi, valmiiksi tehdyt tiilet myytiin pois kunnan asukkaille, jotka rakensivat niistä monenlaisia rakennuksia. Tiilirahoilla rakennettiin puukirkko vuonna 1869. Tuo kirkko kuitenkin paloi hyvin nopeasti, jo 1880 ja seuraava kirkko rakennettiin tiilestä. Senkin sisäosat paloivat, mutta ulkokuori on edelleen sama, kuin nykyisessä kirkossa.

Tässä kootaan ensimmäistä päätyä...


Ja tässä on kehikko valmiina. Sade yllätti ja työ keskeytyi.

Joutsenia ja Alituvan korjausta

Seinämosaiikki on nyt saumattu ja vielä pitäisi saada saunamökki siivottua. Into kasvoi tehdessä ja nyt varastoin laatat saunan pukuhuoneen penkin sisälle odottamaan seuraavaa kohdetta. Kun vain keksisin kivan aiheen, vähän tekisi mieli tehdä Eifel tornin kuva...

Tässä kuitenkin kuvia valmiista työstä. Sauman väri on vaaleanharmaa (sain lopulta oman kylän rautakaupasta 10 kg sangon saumauslaastia puoleen hintaan ja se ratkaisi ongelman värin kanssa. Toinen vaihtoehto olisi ollut harmaa, hieman tummempi.) Kuvan yläosa näyttää tältä.

Ja alaosa tältä. Otan paremmat kuvat vielä myöhemmin, kun saadaan valosysteemi kuntoon.


Lähikuva joutsenten päästä.


...ja vielä yksi kuva :-)

Tänään saimme lopulta purettua Alituvan kuistin, mutta Ilman Mikkoa se ei olisi onnistunut, kiitos! Hän pompahti tänne Onnin ja Roosan kanssa. Roosa auttoi meidän tyttöjä lounaan valmistuksessa ja Onni autteli purkuhommissa. Kuvassa Onni, Antti ja Mikko työn touhussa.

Tällaisia hauskuuksia löytyi heti alussa seinän välistä. Tupakkiaski, pullo ja rikkinäinen ikkunaruutu sekä linnun siipi.



Tässä vaiheessa on jo eteisen komerot purettu ja kuistista näkee läpi. Odotin löytäväni komerosta Kekkosen rintakuvan, mutta olinkin jo siirtänyt se aiemmin turvaan :-)


Vielä on verhot ikkunassa, mutta ei kauan.


Nyt on jo ikkunasta ruutu poissa ja kovin ilmavalta näyttää tämä kuisti...



Mikko katolla tiiliä purkamassa. Aika huteran näköistä hommaa...


Katolta on jo tiilet otettu pois, jos vaikka sattuisimme rakentamaan uuden kuistin tilalle tai edes katoksen.


Tiilien alla oli varmaankin viisi kerrosta päreitä. Ja paljon sammalta joka paikassa.


Vielä viimeisiä hetkiä.

Huomenna kuulemma kaatuu vielä pystyssä olevat tolpat ja katto. Seuraavaksi sitten kengitetään mökki. JEE!

joutsenet vieläkin

Nyt puuttuu vain saumaus :-) Hyvä mieli työstä, eikä se hullummalta näytäkään.

vielä mosaiikkijoutsenista

Tänään aamulla oikein sormeni syyhysivät, kun mietin, että pitäisi päästä mosaiikkityön kimppuun. Ensin piti kuitenkin käydä neuvottelemassa tärkeistä asioista ja vasta sen jälkeen sain keskittyä vasaralla hakkaamiseen ja laattojen liimaamiseen. Helmi autteli hetken heilutellen vasaraa ja myöhemmin rakensi hetken sinistä taivastakin.

Sain väkerrettyä varren kukkaseen, vaikka tumman vihreä laatta olikin aivan järkyttävän paksua ja kovaa. Yritin ensin leikata sitä laattaleikkurilla, mutta lopulta sekin sai kokea kovan kohtalon vasaran alla.


Kuvan alaosassa on näkyvissä keskentekoinen harmaa alue. Sen alle tulee vielä sinivihreä osa ja alimmaiseksi melkein musta osa. Ylös taas on tulossa sininen suikale ja ylimmäiseksi vaaleanpunertava.


Puoli kymmen maissa oli pakko lopettaa, kun istuminen matalalla pallilla sai lonkat särkemään ja muutenkin olo oli kuin rankan urheilusuorituksen jälkeen. Vielä yksi kunnon rutistus ja työ on valmis, paitsi että saumaaminen voikin olla ihan toinen tarina :-) Sen verran olen ihastunut tähän tekemiseen, että suunnittelen siinä samalla jo toista ja ehkä kolmattakin työtä. Laattoja on varastossa aika montaa väriä ja lisääkin on tulossa :-) Ihanaa!!

Ja tietysti ensi talvena taiteen perusopetuksen ryhmät tekevät mosaiikkitöitä ja ehkä myös Näppärät näpit...

joutsenet lammella

En tänään kylläkään nähnyt meidän tammen joutsenia, mutta siellä ne uiskentelee, Virtaniemen toisella puolella :-) Nyt kuitenkin meillä on jatkossa joutsenia ihan kaikkina vuodenaikoina, kun väkerrän saunarannalle mosaiikkityön seinälle.

Tässä kuva seinästä alussa. Saunalta jouduttiin naputtelemaan pois paljon vanhoja rappauksia, kun ne olivat ajan kuluessa rapautuneet ja aina ovea sulkiessa tai avatessa joka puolella vain rapisi kamalasti. Nyt tämä ovea vastapäisen seinän pinta on tasoitettu (kiitos Mikko) ja piirsin siihen liidulla kuvan.

(Valokuvat on otettu kännykkäkameralla, koska oikea kamerani ei tosiaan suostu toimimaan. Se vain antaa jatkuvasti virheilmoituksen zoom error ja onhan sillä jo ikääkin...)

Ensin hankin sopivan värisiä kaakelilaattoja ja pilkoin ne sanomalehtien välissä palasiksi. Ihan pieniä palasia en edes yrittänyt tehdä, koska seinä on kohtalaisen kokoinen ja tarkoitus on saada työ valmiiksi jollain aikataululla.

Tämän verran sain aikaiseksi tämän ekan päivän aikana. Joutsenet ovat valmiit, samoin kukkaset ja kukan lehti melkein. Huomenna käyn liikkeellä ollessani hakemassa lisää laattoja ja jatkan puuhaa :-)










Nyt pitäisi vielä päättää minkä väristä saumauslaastia käyttäisin työssä. Todennäköisesti päädyn melko vaaleaan. En millään tahtoisi ryhtyä pelailemaan kahden erivärisen laastin kanssa näin isossa ja pystysuorassa työssä.

Vanhoja esineitä

Rakastan kaikkia vanhoja käsityövälineitä ja tahtoisin keräillä niitä enemmänkin. Mieheni mummulla oli tällainen neulatyyny-lankateline, joka on minusta aivan mielettömän kaunis ja kätevä.
Toinen hauska esine on minulle jonkinlainen arvoitus. Se on puinen, kauniisti sorvattu juttu, jossa on toisistaan irtoavia osia. Alimmasta osasta se kiinnitetään pöydän reunaan ja keskeltä se pyörii vapaasti. Ylhäällä on kippo, jossa voisi ehkä pitää nuppineuloja tms.


Yläosassa on vielä paikka, johon voisi kiinnittää varmaan jotain "sojottimia" En oikeasti tiedä, millaiset ne voisivat olla ja mihin niitä voisi käyttää.


Onkohan kenelläkään mitään aavistusta, mikä tämä vekotin on ja mitä siitä puuttuu?

pienistä sukista vielä

Eilisen postauksen pikkuisista sukista toinen tuli valmiiksi ja sen jälkeen jo myin sekä sukat, että niihin sopivat tumput. En valitettavasti ehtinyt kirppiksellä myydessäni tehdä niitä vielä aivan valmiiksi. Lankana on Nalle aloevera.


Kirppiksellä sorruin myös aivan ihanaan oranssiin huppariin, josta pitää vaihtaa vetoketju. Yleensä olen tosi tarkka kirppisvaatteiden hinnoista, en halua maksaa mistään 1-2 euroa enempää, mutta tästä pulitin kokonaista 5 euroa. Väri on upea, kangas hauska kiiltaväpintainen ja vähän kahiseva ja se on oikeasti 70-luvulta.

Nyt ei siis auta muu, kuin sännätä etsimään oikean väristä vetskaria ja luultavasti yritän myös löytää sopivan väristä resoria ja vaihdan ranteisiin oranssit resorit alkuperäisten ruskehkojen tilalle. Tästä voisi hyvin tulla uusi lempivaatteeni :-)

kuvatonta tai ehkä ei...

Nyt on ihan pakko kirjoittaa kuvaton päivitys :-( Kamerani hajosi ja kadotin kännykkäni johonkin. Varsinainen kännykkäni on huollossa, mutta kyllä sillä vanhalla varakännykälläkin olisi saanut kohtalaisia kuvia, jos vain tietäisin, missä se on...

Tänään siis juhlittiin peruskoulunsa päättäneitä, kuten omaa tytärtäni, ylioppilaita, kuten serkkuni poikaa ja lisäksi kälyllä naapurissa oli syntymäpäivä. Yhdet juhlat kävimme juhlimassa Helsingissä ja matkalla sinne syntyi varsi pieneen valkoiseen vauvan sukkaan.

Näitä pieniä sukkia pitää aina olla varastossa, sillä tuttujen vauvat saavat niitä yleensä lahjaksi. Nyt varasto on jostain syystä mennyt kovin pieneksi, joten pakko sitä on taas täydentää. Ja sitä paitsi pienten sukkien neulominen on ihanaa puuhaa :-)

Muoks:
Kännykkä olikin pudonnut vain auton penkin alle ja löysin sen lopulta. Tässä siis kuva sukan varresta. Jatkoa seuraa...

brodeerausta ja hattu

Tänään oli jälleen niin kuumaa, että metsänistutus ei ollut viisas vaihtoehto, joten päädyin ompelemaan. Tein vähän brodeerauksia pyyhkeisiin. Näistä ei tässä vaiheessa sovi kertoa enempää...


Koneen brodeeratessa kuviaan, käytin aikani tehdäkseni yhden hattukokeilun. Otin Anitan yhdestä hatusta kaavat joskus talvella ja nyt tein siitä yhden version vanhoista lakanoista. Nämä vanhat lakanat ovat melkein jo legendaarisia, sillä niitä riittää ja riittää. Naapurimme oli heittämässä pois rikkoutuneita lakanoita ja pöytäliinoja ja toi niitä veljeni puusepänverstaaseen kiillotusliinoiksi. Minä pelastin koko säkin ja olen ommellut niistä jo vaikka kuinka monta hienoa juttua: enkelin, koristetyynyjä, onnittelukortteja ja nyt tämän hatun.

Osa kankaista on pellavaa, toiset ovat puuvillaa tai sillaa (viskoosia) ja jonkin verran niistä löytyi hienoja kirjailuja ja pitsejä. Kaikki on käyty läpi ja tulen jatkossakin tekemään niistä kaikenlaista.